Selasa, 19 Agustus 2014

Falhansu nebe’e ita nunka espera

Dala barak buat nebe’e ita planeia nunka mais atu realiza ho diak, dala ruma iha kestaun fundamental balun nebe’e la ses husi planu nebe’e ikus mai falha no labele realiza ho diak.
1. Ita la hatene lolos potensia ita nian
Obriga an atu sai buat nebe’e ita hakarak ne los, tamba husi ne’e iha esforsu nebe’e klaru atu bele realize. Maibe iha ema barak nebe’e la susesu iha area nebe’e sira hakarak.
Labele hanoin katak ita bele susesu hanesan ema seluk.
Ida ne’e mak kestaun importante nebe’e ema barak tenki hanoin, naturalmente ita labele susesu hanesan ema seluk tamba ita nia tempu nebe’e lahanesan ho ema seluk.
Ita labele sukat ema seluk nia susesu ho ita an, karik ne’e iha lalaok moris nebe’e hanesan, ne’e iha tamba ita hetan inspirasaun husi neba no esforsu atu buka hatene buat nebe’e hanesan husi ema seluk ho ita nia an rasik.
Tamba ne’e tansa mak ita preokupadu liu hodi hanoin atu hanesan ho ema seluk, kuandu ita rasik laiha potensia nebe’e hanesan ho ema seluk.

2. Lais liu atu dada an

La susesu iha fatin barak, durante nia la para atu bele to’o nia objetivu, entaun liafuan la susesu ne’e sei la akontese. Buat nebe’e iha mak prosesu atu buka hatene.
Entaun ita ma tenki husu ba ita nia an rasik, karik ita mak dada an sedu ou ita sei iha prosesu atu to’o iha objetivu nebe’e ita hakarak.

3. Iha buat balun nebe’e diak liu hein hela ita
Ita labele lakon konfiansa wainhira ema seluk la valoriza ita nia esforsu ho diak. Ita tenki pasiensia hodi hein oportunidade iha loron ikus.
Pasiensia hanorin mai ita katak oportunidade loron ikus nian sei diak liu, atu lori ita sai husi hanoin negative sira.

4. Foti an, ikus mai halo ita monu
Foti an, kestaun ida ne’e mak sempre halo ita ema monu. Dalaruma la susesu hanesan chamada ida mai ita.
Dalaruma ita konsidera ita nia an rasik katak ita bele halo buat sira ne’e hotu ho diak, no ikus mai ita konsidera ita nia an rasik katak ita diak liu ema seluk. Maibe ita la hatene katak ida ne’e hanesan dalan ida nebe’e lori ita atu lakohi rona ema seluk nia hanoin no ikus mai ita monu iha situasaun ida nebe’e ema dehan foti an no senti katak ita mak diak liu ema seluk.
Se akontese nune’e ona ita labele hakfodak enkuantu ikus mai ema ida-idak hases an husi ita no lakon konfiansa ba ita. No liafuan la susesu ita tenki simu ho laran susar.
Seakarik situasaun nune’e ona dalaruma tempu ona ba ita atu tur hodi hanoin ba buat sira nebe’e ita halao ona durante ne’e no oinsa mak ita bele hadiak fali relasaun ita nian ho ema seluk.

5. Ita preokupadu liu ba ema seluk nia hahalok foer hodi bele to susesu

Laiha ema ida iha mundu ne’e perfeitu ka mos liu iha nia vida tomak hodi lori nia to’o susesu, dalaruma ita hasoru ema sira nebe’e ho esforsu tomak atu bele susesu liu husi dalan nebe’e lalos ka foer. Halo ema seluk sai vitima ate hatun nia dignidade rasik.

Sekarik ita kontinua fo ita nia atensaun tomak ba modelu sira hanesan ne’e, entaun ita kontinua moris ho modelu nebe’e hanesan o sira seluk. Presiza ita hatene katak itala bele susesu hanesan ema seluk tamba ita ida-idak ho nia dalan susesu nebe’e la hanesan. Dalan diak liu mak ita fo atensaun tomak ba ita nia esforsu rasik, la presiza halao buat nebe’e hanesan ho ema seluk atu bele susesu, dala ruma ita bele sai diak liu ema seluk se ita fo atensaun tomak ba ita an rasik.

Tidak ada komentar: